Täällä on sujunut cincujen kanssa oikein hyvin. Oikeastaan paremmin mitä kukaan olisi voinut olettaa tässä ajassa.
Rosvo: Villiviikari on tullut kädelle jo ensimmäisestä illasta asti. Joka päivä vieläkin luontevammin. Se tulee iltaisin kuikuilemaan häkin ovelle ja kun laitan kädet häkkiin, se kiipeää oitis kättä pitkin syliin. Aluksi meillä oli pyristelyongelma jolloin me vaan treenattiin häkkin pois häkkiin pois.. Mulla on vielä niin epävarmat liikkeet että fiksu ryökäle käyttää niitä hyväksi. Pari kertaa onkin onnistunut jo hämään mua ja pääsemään karkuunkin. Onneksi on perso herkuille niin olen saanut pian kiinni. Eihän tuossa muuta mutta meillä on nyt aluksi ihan vain sylissäolo projekti käynnissä ja on tärkeää että Rosvoa ei päästä vielä vapauteen tai se villiintyy eikä kesyynny sillä tavalla ihmiseen. Nyt se on jo pidempiä aikoja sylissä ja ihan rauhassa vieläpä. Koitinpa onneani rapsutustenkin kanssa ja se antaa todella hyvin rapsutella sylissä tai häkissä ollessaan korvan takusia. Se istuu kauan aloillaan ja korvat liikkuvat sitä mukaa kun rapsuttelee. Olin yllättynyt että se jo antaa niin rapsutella edes. Antaa myös silitellä tassuja. Vielä on hakusessa tuo kauan sylissä olo mutta kyllä se tästä. Kylvyssä on käyty jo myös eilen ensimmäistä kertaa. (lue: chinchillahiekassa)
Charlotta: Arvon rouva on huomattavasti vilkkaampi jo ja stressi on väistynyt. Tulee kädelle ja pomppaa siitä takaisin tasolle mutta ei anna ottaa vielä itseään pois häkistä. Tulee rohkesti moikkailemaan myös vieraita oven lähelle heti jos joku tulee ja on rohkea siellä. Tykkää tulla häkistä alatasolta kädelle mutta tosiaan pomppaa heti pois jos liikuttaa. En ole halunnut vielä liikuttaa käsiä tai ottaa häntäotetta kun se ei ole selkeästi halunnut sitä itse vielä eikä luota niin paljoa. Mieluummin hitaasti sen ehdoilla. Onhan se nytkin jo ylittänyt itsensä. Heinä maistuu kovasti ja rouva syö sitä huomattavasti enemmän kuin Rosvo. Jos Rosvolle antaa herkun, se alkaa rämistelemään häkissä ja pomppiin lujaa oven edessä kun tottakai se muistuttaa ettei vaan häntä jätetä ilman! Vielä ei olla kylvetty kun ei halua tulla itse ulos häkistä.
Kumpikin on hyvin erilainen persoona. Kummatkin täydellisiä. Todella ihania ja kauniita. Kilttejä ja iloisia. Olemme todella kiintyneitä jo kumpaankin ja on ollut aivan mahtavaa yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti